Dec
09
2009

Todella surullista. Todella käsittämätöntä.

Verkkoa varten tuotettujen julkisuushakuisten videoiden ilmiö ei ota laantuakseen. Suomessa ilmiö on (onneksi) vielä opettajien lauluesitysten taltioinnin tasolla. Yhdysvaltoja on puhuttanut viime päivät 30.3. tapahtunut brutaali pahoinpitely, jossa kahdeksan 14–18-vuotiasta teiniä pieksi 16-vuotias Victoria Lindsay kostoksi yhteisöpalvelu MySpacessa (tietoja palvelusta) julkaisemastaan sisällöstä. Teinit kidnappasivat uhrinsa ja veivät taloon, jossa ei vanhempia ollut. Kaksi poikaa “turvasivat” tilannetta ulkopuolella kun kuusi tyttöä pieksi uhrin tajuttomaksi videoiden tekonsa YouTubeen, yhteisölliseen videopalveluun. Suunnitelmallisuus on silmiinpistävä. Syyttäjät ovat tehneet harvinaisen päätöksen syyttää teinejä aikuisina. Maksimirangaistus syytteessä mainituista rikoksista on elinkautinen.

Nuorisorikollisuutta ja nuorison tekemää väkivaltaa on ollut aina. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden tarkastelussa nuorisorikollisuuden kehityksessä Suomessa on nähtävillä laskeva tendenssi. Matti Marttusen ja Janne Kivivuoren selvityksen mukaan pelkästään tällä vuosituhannella nuorten rikoksistaepäilyjen määrä on laskenut 11,7% (2000, kaikista epäilyistä %) vuoteen 2003 8,9%:iin. Samaan aikaan nuorten osuus väkivaltarikollisuudesta on kuitenkin kasvanut 15-20-vuotiaiden keskuudessa aika tavalla.

Katsauksen yhteenveto:

Nuorten rikollisuuden keskeiset kehityssuunnat viime vuosien

aikana ovat olleet:

•Varastaminen on vähentynyt voimakkaasti varsinkin 15–17-vuotiaiden ryhmässä.

•Lainkuuliaisten, rikoksista pidättyvien nuorten osuus on lisääntynyt.

•Marihuanan tai hasiksen käyttö on lisääntynyt.

•Nuorten tekemät vakavat väkivallanteot ovat lisääntyneet, mutta vuosi 2003 viittaa niiden vähenemiseen.

•Nuoriin kohdistuva kontrolli on tehostunut, mikä on lisännyt nuorten todennäköisyyttä joutua tekemisiin poliisin kanssa.

Vakavien väkivallantekojen lisääntyminen ei ole ristiriidassa

nuorison lainkuuliaisuuden yleisen kasvun kanssa. Yleisen lain-

kuuliaisuuden lisääntyminen viittaa koko nuorisoon (yhden ikä-

luokan koko yli 60 000), vakavissa väkivallanteoissa kyse on yhtä

ikäluokkaa kohden muutamista (henkirikokset) tai kymmenistä

(muu törkeä väkivalta) nuorista.

Nuoriso on siis ainakin Suomessa lainkuuliaisempaa kuin koskaan tai ainakin pitkään aikaan, mutta rikollisuus on raaistunut. Viime vuosina mukaan on tullut uusia elementtejä: sosiaaliset mediat, joissa kuka tahansa voi julkaista helposti materiaalia ja näin tavoitella sekä saavuttaa “suosiota”. Toiminnasta on näin tullut potentiaalisesti yhä julkisempaa. En halua puuttua tähän väkivallantekoon syyllistyneiden nuorten käsittämättömään empatiakyvyttömyyteen (mikä on tosin yksi keskeisistä kysymyksistä), sillä katson sen olevan “pahuuspsykologian” ja -sosiologian aluetta (1, 2) ja jolle en halua astua spekuloimaan. Haluan uskoa, että nuorten tarkoitus ei ollut alun perin pahoinpidellä tyttöä henkihieveriin vaan vain säikyttää pahasti ja tehdä siitä videolla julkista. Homma kuitenkin riistäytyi sosiaalisen ilmapiirin vuoksi täysin käsistä.

Itse pohdin järkytyksestä toivuttuani näiden nuorten käsitystä yhteisöllisestä mediasta. Pohdin myös sitä, ymmärsivätkö nämä nuoret tekevänsä vakavan rikoksen. Jo ensisilmäyksellä teko näyttää suunnitelmalliselta, ja videointi – ilman minkäänlaista pyrkimystä säilyttää kenenkään anonymiteettiä – hämmentää kuviota pahasti.

Ymmärsivätkö nuoret tekevänsä rikoksen ja ymmärsivätkö he koko käsittämättömän tempauksen kääntyvän verkkoyhteisöissä maailmanlaajuisesti heitä vastaan? Ajattelivatko he homman olevan “ok” koska ovat alaikäisiä? Vaikea kysymys, sillä mukana oli myös rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuvat 17- ja 18-vuotiaat pojat… jotka eivät tosin syyllistyneet itse pahoinpitelyyn vaan “turvasivat” tilannetta talon ulkopuolella.

Minkälainen ymmärrys näillä nuorilla on ollut tekoa suunnitellessaan sosiaalisen median toimintamekanismeista? Kahdeksan teiniä suunnitteli pahoinpitelyn nimenomaan niin, että teko saatiin videoitua YouTubeen, ilmeisesti mahdollisimman suuren nöyryytyksen saavuttamiseksi. Videon lopussa kuvaaja kommentoi: “There is only 17 seconds left! Make it good!” (lähde). Koko teko tapahtui nimenomaan videoinnin ympärillä. Onko todella mahdollista, että näiltä nuorilta oli mennyt pahasti ohi se, että myös yhteisöllisen median toimintaa säätelee lainsäädäntö ja yleinen moraalitaju? Samalla tavalla kuin järjetön sekoilu kaupungilla tuomitaan ja poliisi vie putkaan, tuomitaan järjetön sekoilu Internetissä, jossa laki ja yhteisöllinen moraali ovat yhtälailla läsnä. “Suuren suosion” sijaan video luonnollisesti poistettiin välittömästi ja verkon yhteistöt tuomitsivat teon maailmanlaajuisesti perustaen verkkoon Victorian tukisivuja alkaen samalla kierrättää pahoinpitelijöiden kuvia ja nimiä huimalla vauhdilla.

Victorian vanhempien tuntemukset ovat oikeutettuja, mutta MySpace-palvelun syyttäminen “lasten antikrsitukseksi” kääntää keskustelun tapahtumasarjan todellisista syistä ja seurauksista mielestäni väärään suuntaan. Tekniikkaa ei voi syyttää raakuuksista. Raakuuksien takana on aina ja välttämättä ihmiset yhteisöineen. Ase ei kohdistu eikä liipasin painu itsestään. Jokin on mennyt vikaan jo kauan ennen tekoa.

Todella surullista. Todella käsittämätöntä.

*2/705/13*

Google Bookmarks Digg Reddit del.icio.us Ma.gnolia Technorati Slashdot Yahoo My Web
Written by admin in: blogi |

No Comments

RSS feed for comments on this post.

Sorry, the comment form is closed at this time.

Powered by WordPress | Aeros Theme | TheBuckmaker.com WordPress Themes